skip to Main Content

Kivihullun toive toteutui!

Pitkä odotus ja haave toteutui vihdoin! Sain tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa levysormuksen, johon istutettiin itse hiomani kivi. Pääsin siis vihdoin kokeilemaan pyöröhiontaa (pyörtöhionta, cabochon).

Pyöröhionnassa kivelle annetaan kaareva pintamuoto. Yksinkertaisimmillaan tässä hiontamuodossa on ainoastaan kupera, kiillotettu yläpinta ja tasainen kiillottamaton tausta. Kiven reunus eli uuma voi olla muodoltaan pyöreä, soikea tai miltei mikä tahansa. Kuperan yläpinnan korkeus voi myös olla mikä vaan. Istutuksen kannalta on kuitenkin hyvä, että yläpinta on uumasta lähtien kartiomaisesti suippeneva.

Rodoniitti-pala

Varustauduin kivenhiontaan käymällä Suomen Jalokivituotteelta ostamassa valmiiksi siivutetun rodoniittipalan. Ostamani rodoniitti oli suomalaista kiveä ja kovuudeltaan 5,5-6,5 Mohsin kovuusasteikolla. Ihanteellinen työstettävä, mutta ei paras mahdollinen sormuskiveksi. Kuvassa ei valitettavasti näy kiven kaunis punainen väri.

Vaihe 1 Suunnittelu ja kiven sahaaminen

Olin suunnitellut sormukseeni pyöreän, läpimitaltaan 17 mm:n kokoisen kiven. Aloitin työn piirtämällä hiottavan kiven muodon ja koon. Tämän jälkeen sahasin kiven sopivan kokoiseksi. Kiven sahaaminen sujui yllättävänkin helposti. Timanttiterä ja vesi tekivät nopeasti tehtävänsä. Korvasuojukset olivat kyllä tarpeen!

 

Vaihe 2. Kiven hionta

Aloitin kiven hionnan hakemalla kiveen haluttua muotoa. Tämä tapahtui yksinkertaisesti pitämällä kiveä sormissa ja liikuttamalla sekä pyörittämällä sitä edestakaisin pyörivää laikkaa vasten. Näin syntyi pyöreä aihio.

Kivenhiontalaite Kivi työstovaiheessa

Kuvassa koulun kivenhiontalaite sekä työstövaiheessa oleva pyöreähkö kivi.

Kivi kiinnitetään dopsiin

Tämän jälkeen kiinnitin kiven kitillä dopsiin (doppiin, taas on rakkaalla lapsella monta nimeä). Myös pikaliimaa voi käyttää.

Jatkoin kivenhiontaa hiomalla ensimmäisen ison viisteen 45 asteen kulmaan ja jättämällä noin 1 mm:n uuman kiven alareunaan. Tämän jälkeen hioin toisen viisteen, jonka avulla madalsin kiven kulmia. Seuraavaksi pyöritin kiveä sen akselin ympäri pyörittämällä dopsin vartta ja näin kivi sai pyöreän muotonsa. Karkeinta laikkaa käytin siis halutun muodon hiomiseen ja kulmien poistamiseen. Kiven työstön helppouden takia muoto löytyikin varsin nopeasti ja pääsin siirtymään hionnan seuraaviin vaiheisiin.

Vaihe 3. Kiillotus ja viimeistely

Jatkoin kiven hiontaa hienoimmilla laikoilla. Koulun kivenhiontalaiteessa on viisi eri karkeusasteista laikkaa ennen kiillotusta.  Jatkoin työskentelyä hiomalla kiveä jokaisella laikalla ja viimeistelemällä kiillottamalla kiven kahdella kiillotuslaikalla. Kiillotusaineena käytin tinatuhkaa.

 

Vaihe 4. Kiven istutus

Hiottu korukivi

Lopputuloksena oli kauniisti kiiltävä kivi. Kiveen muodostui kaunis kuvio kiven sisältämien sulkeumien ja mineraalien takia.

 

 

 

Kiven istutus koruun

Ja sormukseenhan se päätyi. Kuvassa kivenistutus –vaihe.

Kyllä, aion todellakin jatkaa kivenhiontaa. Työ on käsittämättömän meditoivaa, energisoivaa ja jännittävääkin omalla tavallaan. Kivestä ei koskaan tiedä, mitä siitä paljastuu ja miten hionta onnistuu. Pyöröhionta on täysin erilaista kuin viistehionta. Vapaampaa ja jos mahdollista, koukuttavampaa. Ensimmäiset haparoivat askeleet kivenhionnassa ovat nyt takana ja lukemattomat pikkuhiljaa varmentuvat askeleet ovat edessä.

  • Annukka

Back To Top