skip to Main Content

Tässä olen – kokonaisena

Eräänä perjantai-iltana istuin sohvalla ja tiputtelin höyheniä lattialle. Tutkailin höyhenen kevyttä ja kieppuvaa laskeutumista ilmavirran pyörittäessä sitä kepeästi. Asiakas oli toivonut tyttärelleen kevyttä höyhenkorvista ja hain itselleni oikeaa moodia korun piirtämiseen. Piirsin illan mittaan kolme mallia, lähetin ne asiakkaalle ja lähdin nukkumaan.

Nukahdinko? En muista, mutta yhtäkkiä oli pakko nousta ja kipaista takaisin alakertaan ja tarttua kynään. Tällä kertaa idea korun muotoon syntyi siitä tunteesta, jonka koin, kun äiti korua lapselleen tilasi. Samalla kun vedin suunnitelmaan ensimmäiset vedot, tiesin, että se on tässä. Tiesin, että asiakas valitsisi tämän mallin ja tiesin, että muuntelemalla mallia siitä tulisi uusi korusarja Hopeikolle.

Korun muodot kertovat äidin rakkaudesta, suojeluksesta ja lämmöstä. Ne kertovat siitä rakkaudesta ja suojeluksesta, joita jokainen äiti lastaan kohtaan tuntee. Siitä, että haluaa pitää lastansa siipiensä suojassa, mutta samalla ohjata heitä kasvattamaan ja löytämään omat kantavat siipensä.

Muokatessani suunnitelmasta Hopeikon korusarjaa mieleeni nousi voimakkaita ajatuksia sydämen äänen kuuntelusta ja seuraamisesta. Siitä rohkeudesta, mitä se joskus vaatii ja siitä, millaisen kasvutarinan sydämen äänen seuraaminen meille mahdollistaakaan. Koru ilmentää myös omaa eheytymistarinaani ja nyt voin täysin sydämin sanoa: Tässä olen – kokonaisena ja eheänä!

Näistä ajatuksista ja muodoista Markus kirjoitti jälleen mielettömän runon.

Olkaa hyvät!

  • Annukka

 

KOKONAINEN

Tässä olen kokonaisena.

Palasista koottuna muistojani silittäen,

tervehdin kasvupolkuani sydän avoimena.

Esiäitieni viisautta mukanani kantaen

astun esittämään oman elämäni pääosaa.

Otan rohkeasti ensimmäisen askeleen kokonaisena.

©Markus Mäkelä

Back To Top